Kylmäalalla on viime vuosina syntynyt paljon uusia työpaikkoja, sillä kylmälaitteiden määrä on kasvanut lämpöpumppujen myötä räjähdysmäisesti. *

Koulutustarpeeseen vaikuttaa myös EU:n säätämä asetus 842/2006 koskien F-kaasuja, joka edellyttää, että kylmäasentajan pätevyys on jokaisella yrityksen asentajalla. Vaikka asetus muuttui jo 10 vuotta sitten, on koulutettavia edelleen runsaasti. Tietysti myös kylmätekniikka kehittyy ja alalla vaaditaan myös siksi uutta osaamista.

 Tutustu koulutukseen Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto (juttu jatkuu kuvan jälkeen)


Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto-opiskelijoilla työn touhussa.

– 15 vuotta sitten lämpöpumppuja oli Suomessa ehkä muutama tuhat. Nyt kolkutellaan jo kohta miljoonan rajaa, kun lasketaan mukaan kaikki erilaiset lämpöpumput, sanoo kylmäalan yrittäjä Kimmo Pisilä. Pisilä toimii AEL:n Oulun toimipisteessä lämmityslaiteasentajan ammattitutkinnon kouluttajana.


Kimmo Pisilä.

Pohjois-Suomessa koulutusta voidaan hakea pitkänkin matkan päästä

Lämmityslaiteasentajan ammattitutkintoa tulee Ouluun suorittamaan opiskelijoita monenlaisilla taustoilla. Tyypillisin opiskelija toimii joko LVI- tai sähköpuolella työskentelevä henkilö, jolla on tarve saada kylmäaineluvat kuntoon, koska työ sivuaa esimerkiksi lämpöpumppuja.

Koulutuksen perässä ajetaan useita satoja kilometrejä – ei ole tavatonta, että opiskelijat tulevat Ouluun Kuusamosta sekä Pohjois- tai Itä-Suomesta.

Pitkä ajomatka menettelee, sillä esimerkiksi lämmityslaiteasentajan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa on kolme lähipäivää kuukaudessa. Yhteensä koulutuksessa on 12 lähipäivää.

Lähipäiviä on vähän, mutta niiden aikana pitää omaksua suuri määrä teoriatietoa ja ehtiä kokeilla asiat vielä käytännössäkin. Silloin osaa soveltaa oppimaansa omassa työssään ja on myös valmis tutkinnon suorittamiseen.

Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto on kattava kokonaisuus

Lämmityslaiteasentajan ammattitutkintoa työnantajansa Pohjois-Suomen Tekniikkapalvelu Oy:n kannustamana opiskeleva Mari-Annika Hamari on ollut tyytyväinen AEL:ltä saamaansa koulutukseen.

– Ensin luulin, että koulutuksessa keskitytään vain ilmalämpöpumppuihin, mutta täällähän olikin ohjelmassa lisäksi kylmälaitokset, jääkaapit ja kylmähuoneet. Koulutus oli laajempi, mitä odotinkaan, hän toteaa tyytyväisenä.


Mari-Annika Hamari.

”Laaja oppimäärä” sopii hyvin muutenkin monipuoliselle Hamarille. Työpaikallaan hän asentaa ilmalämpöpumppuja ja aurinkopaneeleja. Lisäksi hän hoitaa palkanmaksun, laskutuksen, tarjoukset, myyntiä ja markkinointia. Aiemmilta koulutuksiltaan Hamari on sähkösuunnittelija ja lähihoitaja. – Olen tällainen sekatyöläinen, hän nauraa heläyttää.

Käytännönläheisyys on keskeisessä roolissa koulutuksessa

Hamari sanoo oppivansa parhaiten tekemällä. – En ole mitenkään teoreettinen ihminen, joten olen tykännyt tällaisesta käytännön läheisestä koulutuksesta tosi paljon.

– Meillä on hyvä ryhmä, missä jokainen tietää jo ennalta jotain, joten kollegoiltakin oppii, Hamari ylistää opiskelukavereitaan.

Myös kouluttaja saa Hamarin kehut. – Kimmo on siinä mielessä hyvä, että hän antaa meille aikaa pohtia asioita itse. Tarvittaessa hän kyllä neuvoo tarkastikin. Mutta itse olen tykännyt siitä, että kaikki ei ole valmiiksi pureskeltua, Hamari kiittelee.


Kimmo Pisilä (oikealla) opastaa Mari-Annika Hamaria (selin) ja hänen opiskelukaveriaan.

Ympäristö- ja energiansäästöasiat ovat tätä päivää

Tulevaisuudessa Hamari aikoo perehtyä enemmän energiansäästöasioihin. – Se on tätä päivää, hän toteaa.  – Minua hämmästyttää kovasti, että miten niin ei voida muka pienentää päästöjä, Hamari puuskahtaa.

– Energiansäästöpuolen ymmärtäminen helpottaa myös asennustöitä, kun tietää, miksi mitäkin tehdään. Ymmärrys auttaa minua myös myynti- ja markkinointitehtävissä, Hamari toteaa.

Ympäristöasioita korostaa myös kouluttajana toimiva Kimmo Pisilä. – Kylmäaineiden käyttö on tarkkaan rajoitettua luvanvaraista toimintaa siksi, että ilmakehään pääsevät päästöt pyritään minimoimaan.

– Ympäristösyistä alalla ollaan siirtymässä enenevässä määrin luonnonmukaisiin kylmäaineisiin, ja niiden joukossa on myös palavia kaasuja. Niiden käsittely tuo omat uudet haasteensa, Pisilä kertoo.


AEL:n Oulun toimipisteessä on kaksi erillistä työpajatilaa ja kaksi luokkahuonetta.

Kouluttaja on koulutuksen sydän ja tukiranka

Pidetty kouluttaja Kimmo Pisilä työskentelee omistamassaan Kylmä-Center Oy:ssä ja tekee lämpöpumppu-kylmälaiteasennuksia sekä -huoltoja. – Olen alun perin toiminut elektroniikka-alalla erilaisissa tehtävissä piirilevytehtaasta kaapelinvalmistukseen. Välillä olen ajanut rekkaa. Viimeiset 10 vuotta olen tehnyt kylmäalan hommia, kertaa Pisilä työhistoriaansa.

AEL:n kouluttajaksi hän päätyi vajaa kymmenen vuotta sitten suoritettuaan ensin itse Kylmäasentajan ammattitutkinnon AEL:ssä.

– Kouluttaminen on mukavaa vaihtelua asennustyöhön, hän sanoo, ja jatkaa opiskelijoiden luo.

Lisätietoa

Hanna Ollila, koulutussuunnittelija, 044 722 4766, hanna.ollila@ael.fi

 Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto

* Suomen lämpöpumppuyhdistyksen tilasto lampöpumppujen määristä (pdf)

Valtioneuvoston asetus fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaatimuksista