Saksan oppisopimusjärjestelmää pidetään yhtenä Saksan vientivetoisen talouden menestystekijänä – Made in Germany laatueetoksen tärkeänä osana. Työvoiman koulutustarve lähtee Saksassa yrityksistä, ei koulutusjärjestelmästä. Oppisopimuskoulutus on saksalaisille yrityksille investointi ja rekrytointiväylä.

Yritykset ovat ylpeitä siitä, että ne kouluttavat itse oman tulevan henkilökuntansa. Kouluttaminen on merkki siitä, että yritys on vakavasti otettava toimija ja aikoo olla olemassa tulevaisuudessakin.

Saksassa oppisopimuskoulutukseen osallistuu vuosittain noin 1,4 miljoonaa opiskelijaa ja joka viides yritys. Oppisopimuskoulutuksen juuret ovat keskiaikaisen ammattikuntalaitoksen oppipoika-kisälli-mestari-mallissa.


Saksan ammattikoulutuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus, BIBB.

Saksalaisyritykset kilpailevat oppisopimusopiskelijoista

Saksassa etenkin pienillä ja keskikokoisilla yrityksillä on pula sekä ammattitaitoisesta työvoimasta että lähtötasoltaan riittävän hyvistä oppisopimusopiskelijoista. Yritykset ovat jo usean vuoden joutuneet kilpailemaan hyvistä opiskelijoista, koska yhä useampi pienten ikäluokkien saksalaisnuori hakeutuu yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoihin. Uusia oppisopimuksia solmitaan vuosittain noin 520 000.

Nuoret, jotka eivät pääse oppisopimuskoulutukseen hakeutuvat ammattioppilaitoksiin oppilaitosmuotoiseen koulutukseen. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole niin arvostettu työelämässä.


Yritykset markkinoivat oppisopimusta näyttävästi Saksassa.

Työ ja opiskelu käsi kädessä

Saksalaiset kutsuvat oppisopimuskoulutusta duaalimalliksi (Duale Ausbildung), koska koulutus on yhdistelmä työtä ja opiskelua. Opiskelijat hakeutuvat oppisopimusopiskelijoiksi suoraan yrityksiin ja yritykset tekevät koulutussopimuksen nuoren kanssa.

Saksalainen nuori työskentelee keskimäärin kolme–neljä päivää viikossa yrityksessä ja loput yksi tai kaksi päivää opiskelija on työsali- ja tietopuolisessa opetuksessa oppilaitoksessa. Tällä varmistetaan hyvät ammatilliset- ja työelämävalmiudet.

Oppisopimuksella suoritetaan monia eri tutkintoja

Oppisopimuksella suoritettavaksi on tarjolla noin 350 ammattinimikettä. Suosituimpia ovat liiketalouden, myynnin, lääkäriapulaisen, pankkitoimihenkilön, autoasentajan, mekaanikon, sähköasentajan ja parturi-kampaajan tutkinnot. Oppisopimuskoulutus kestää ammatista riippuen 2, 3 tai 3,5 vuotta.

Kädentaidot ovat arvostettuja Saksassa

Saksalaisessa oppisopimusmallissa panostetaan käytännön taitoihin, ongelmalähtöiseen opiskeluun, opiskelijoiden ohjaukseen, erityiseen tukeen ja työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen. Kädentaitoja ja näppituntumaa arvostetaan korkealle. Työn tekemistä harjoitellaan ja toistetaan perusteellisesti mekaanisesti ennen kuin siirrytään työn suorittamiseen digitaalisesti.

Maahanmuuttajille tarjotaan kieliopetusta ja lisätukea ennen varsinaisia ammatillisia opintoja. Oppisopimuksen keskeytyksiä ehkäistään jo eläkkeelle jääneiden ammattilaisten mentoripalvelulla opiskelijoille (Senior Experten Service).

Nuorille äideille ja isille on puolestaan tarjolla osa-aikainen oppisopimus, joka mahdollistaa perheen ja opiskelun yhdistämisen.

Valtakunnallisuus takaa yhdenvertaiset opinnot

Saksan opetussuunnitelmat ovat valtakunnallisia. Nuoret toteuttavat kaikki samaa oman alansa koulutusohjelmaa. Kaksi kertaa vuodessa on valtakunnalliset kokeet ja saman alan opiskelijat vastaavat samoihin kysymyksiin.

Koulutuksen päättävälle on useimmiten tiedossa varma ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen, jos koulutuksen suorittanut haluaa jäädä yritykseen.  Jos yritys ei voi työllistää nuorta, se auttaa häntä löytämään ensimmäisen työpaikan muualta, esimerkiksi alihankkijalta tai yhteistyökumppanilta.

Saksassa nuorisotyöttömyys on pitkään ollut Euroopan unionin alhaisin, tällä hetkellä alle 7 %.

Työpaikkakouluttajan roolista saksalalaisessa järjestelmässä

Yrityksissä on sertifioidut työpaikkakouluttajat, joiden tehtävänä on varsinkin isommissa yrityksissä usein päätoimisesti ohjata opiskelijoita työssäoppimisessa. Pienissä perheyrityksissä työpaikkakouluttajana toimii usein itse toimitusjohtaja, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia.

Työpaikkaohjaajat kouluttaa ja sertifioi kauppa- ja käsityökamarit ns. AdA seminaareissa (Ausbildung für Ausbilder), jonka laajuus monimuoto-opiskeluna on noin 100 tuntia. Koulutuksen päätteeksi kamari järjestää koko päivän kestävän kokeen.

Alueen parhaat oppisopimuskouluttavat yritykset palkitaan vuosittain ja siitä merkkinä voi olla kauppakamarin tarra ja kunniakirja yrityksen sisäänkäynnin yhteydessä.

Saksassa kamarit (IHK) organisoivat oppisopimuksia

Kaikki yritykset kuuluvat kauppa- tai käsityökamareihin. Kamarit organisoivat duaalimallin koulutusta. Ne neuvovat oppisopimuksesta kiinnostuneita yrityksiä, hyväksyvät yritykset oppisopimuskouluttajiksi, rekisteröivät oppisopimukset, järjestävät työpaikkakouluttajakoulutusta ja myöntävät tutkintotodistuksen opiskelijoille.

Kamarit markkinoivat pontevasti yhdessä yritysten kanssa oppisopimusta nuorille. Kamareilla on oppisopimuspörssejä nettisivullaan, jonne yritykset voivat ilmoittaa avoinna olevat oppisopimuspaikat.

Kamarit järjestävät lisäksi esim. Speed-Dating-tapaamisia, joissa nuorilla ja yrityksillä on tilaisuus tavata toisiaan. Korkeakouluopinnot keskeyttäneille, drop-outeille, markkinoidaan Fast Lane -mallia, jossa aikaisemmat opinnot huomioidaan tehokkaasti ja tutkinto on mahdollista suorittaa normaalia nopeammin.

Oppisopimuksen rahoitus tulee pääosin yrityksistä

Yritykset maksavat pääosan oppisopimuskoulutuksen kustannuksista (74 %). Suurin kustannuserä ovat oppisopimusopiskelijoiden palkat. Palkka vaihtelee ammateittain ja se suurenee koulutuksen edetessä. Keskimääräinen oppisopimuspalkka oli Saksassa 795 euroa kuukaudessa vuonna 2014.  

Kun huomioidaan sekä kaikki kustannukset että opiskelijoiden työpanos yrityksessä, ovat nettokustannukset yritykselle keskimäärin 5.400 euroa per opiskelija vuodessa.

Saksassa opiskelija voi saada opintolainaa, jonka määrä on riippuvainen vanhempien tuloista. Perheet osallistuvat usein nuorten opintojen rahoitukseen ja lapsilisää maksetaan 25 vuoteen asti (190 euroa/kk 1. lapsesta), jos nuori opiskelee.

Oppisopimus on Saksassa aidosti työelämälähtöistä

Konkreettinen osoitus työelämälähtöisyydestä on se, että saksalainen sanoo oppineensa ammattiinsa yrityksessä – ”Ich habe bei Siemens gelernt” – ”Olen oppinut Siemensillä”. Oppilaitoksen nimeä ei mainitse käytännössä kukaan. Tästä huolimatta oppisopimuskoulutus on Saksassa rakennettu toimivaksi kokonaisuudeksi juuri eri toimijoiden yhteistyöllä.

Lopuksi

AEL:n Duunivalmentaja-hankkeen ohjausryhmä kävi perehtymässä Saksan oppisopimuskoulutukseen 13.–15.11.2016. Vierailulla tutustuttiin ammatillisen koulutuksen tutkimuskeskus BIBB:iin Bonnissa sekä Bonnin kauppakamariin.

Lisäksi ohjausryhmä vieraili teknisen alan ammattioppilaitoksessa ja koulutuskonsortiossa Mönchengladbachissa. Koulutuskonsortiossa iso yritys oli avannut oman oppisopimuskoulutuksensa omille alihankkijoilleen ja alan muille lähialueen yrityksille.

Asioita merkitsi muistiin koulutussuunnittelija Johanna Girod (alla olevassa kuvassa oikealla).


(Kuva: BIBB) Saksan Ammatillisen koulutuksen tutkimuskeskus BIBB:issä kuvataan kaikki vierailijaryhmät. Tässä AEL:n ryhmä. Muut potretit voit katsoa BIBB:in kotisivuilta.