Säteilevien aineiden ja säteilylaitteiden parissa työskentelee suoraan tai välillisesti iso joukko ihmisiä. Säteilyä käytetään teollisuudessa monella eri toimialalla.

Säteilyn käyttöä ohjaavat säädökset, johon kuuluvat muun muassa säteilylaki, säteilyasetus ja ST-ohjeet, joissa ovat annetaan säteilyn käyttöä koskevat tarkemmat vaatimukset.

Turvallisuudesta vastaavan johtajan säteilykoulutus on lakisääteinen

Huhtikuussa AEL:ssä pidetyssä Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan koulutuksessa, joka keskittyi umpilähteisiin ja röntgenlaitteisiin teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa, paneuduttiin perusteellisesti säteilyasioihin kahden päivän ajan. Tilaisuudessa luennoi useita työelämän asiantuntijoita eri aloilta.

– Koulutuksen vahvuus on juuri siinä, että se on kattava paketti kaikesta siitä, mitä vastaavan johtajan tarvitsee säteilystä tietää, sanoo koulutusasiantuntija Ilkka Lassila.

Yrityksen säteilyn käytöstä vastaavan johtajan täytyy käydä koulutus ja suoriutua sen lopuksi pidettävästä kokeesta, ennen kuin yritys saa Säteilyturvakeskukselta luvan säteilyn käyttöön. Näin määrää säteilylaki.

Suomessa säteilyn käyttöön liittyvät asiat ovat onneksi kunnossa. – Tarkastuksissa on havaittu, että käyttäjiä kyllä koulutetaan, sanoo Säteilyturvakeskuksen teollisuuden ja tutkimuksen säteilyn käytön valvontayksikön toimistopäällikkö Santtu Hellstén.


Santtu Hellstén.

Vuoden 2009 jälkeen on koulutettu myös käyttäjiä eli muidenkin kuin vastaavan johtajan tulee olla perillä säteilyn turvallisesta käytöstä.

Säteilylaki tulee uudistumaan helmikuun 2018 alussa uuden direktiivin johdosta.  – Muun muassa vastaavan johtajan titteli tulee muuttumaan, koulutusvaatimukset muuttuvat ja käyttöön tulee uusi säteilyturvallisuusasiantuntijan titteli, listaa Santtu Hellstén uuden lain tuomia muutoksia.

Turvallinen työympäristö kuuluu myös säteilyn kanssa työskenteleville

Säteilyn käyttö työvälineenä on turvallista, kun se tehdään oikein ja kunnossa olevilla laitteilla. Säteilyn käytössä on riskinsä, mutta riski on onneksi pieni. Silti sitä ei voi vähätellä. Riskiä minimoidaan huolehtimalla sekä laitteiden, että niitä käyttävien ihmisten ajantasaisuudesta.

Santtu Hellstén vastaa Säteilyturvakeskuksessa siitä, että säteilyn valvonta on hyvin määriteltyä ja se myös hoidetaan hyvin. – Usein meiltä kysytään lain soveltamisesta käytäntöön eli koskeeko tämä ohje nyt tätä tai tarvitseeko tälle turvallisuusluvan, sanoo Santtu Hellstén.

Säteily on ihmiselle haitallista

Ylilääkäri Wendla Paile on toiminut Säteilyturvakeskuksessa 34 vuotta, mutta on nyt eläkkeellä. Hän luennoi seminaarissa säteilyn haittavaikutuksista ihmisessä. 

– Vaikutusta on kahden tyyppistä. Ensimmäinen on suorat kudosvauriot ja toinen pidemmällä aikavälillä syntyvät satunnaisvaikutukset eli esimerkiksi syöpä, Wendla Paile tiivistä.

Suomessa ei ole koskaan sattunut sellaista säteilyonnettomuutta, joka olisi vaatinut ihmishengen tai aiheuttanut edes pahoja paikallisvammoja.  – Siitä on syytä olla ylpeä, sanoo Wendla Paile. – Koulutukset tähtäävät nimenomaan siihen, että mitään ei sattuisikaan, hän jatkaa.


Wendla Paile.

Erityisen tärkeää turvallisuuden kannalta on se, että kovat säteilylähteet pysyvät kontrollissa ja tiedetään missä ne ovat ja kuka niistä vastaa.

– Esimerkiksi yksi paha onnettomuus sai alkunsa Tallinnan satamassa, jossa oli metalliromukuorma lähdössä Suomeen, kertoo Paile. – Lastia tarkastettaessa ilmeni säteilyä, ja sieltä löytyikin äkäinen säteilylähde. Se poimittiin pois ja vietiin matala-aktiivisten jätteiden varastoon. Myöhemmin varastossa kuitenkin kävi metalliromuvarkaita, jotka kuljettivat säteilevän metallin kotiinsa. Tässä tapauksessa kuoli yksi ihminen, Paile kertoo.

– Usein minulta kysytään, mitä pitää tehdä, jos altistuu säteilylle. Vastaan aina, että ensiavulla ei ole siinä tilanteessa merkitystä, vaan tärkeintä on saada altistus loppumaan ja myös varmistaa, etteivät useammat ihmiset altistu säteilylle. Säteilysairauksien hoito voi olla vaativaa, mutta siihen ei ole kiire. Se yllättää monia, Wendla Paile kertoo.

Koulutuksilla kitketään pois väärä tieto

– Ionisoivaa säteilyä ei voi aistia, toteaa säteilyturvakouluttaja Seppo Lappalainen Sepon Konttorista.

– Koulutuksissa tulee silti aina vastaan henkilöitä, jotka kuvittelevat aistivansa säteilyä, vaikka se on mahdotonta. Tämä johtuu siitä, että ihmiset eivät tiedä säteilystä tarpeeksi ja siitä syystä kuvittelevat kaikenlaisia asioita. Mahdollisesti sitten vielä kertovat väärän tiedon faktana kaverille, jolloin syntyy lumipalloefekti ja väärä tieto lähtee liikkeelle, hän konkretisoi.


Seppo Lappalainen.

Lappalainen on toiminut AEL:n kouluttajana kahdeksan vuotta. Hänellä on yhden miehen toimisto Kangasniemellä Etelä-Savossa, josta hän tekee säteilyturvallisuuskoulutuskeikkoja pääasiassa teollisuuteen.

 

 Lue lisää ja ilmoittaudu Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan koulutus - umpilähteet ja röntgenlaitteet teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa

Tutustu myös Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan koulutus - teollisuusradiografia

 

Esimerkkejä röntgensäteiden käytöstä teollisuudessa

Röntgenlaitteita käytetään erityisesti laadunvalvonnassa. Yleisimmät käyttösektorit ovat metalliteollisuus, puu- ja paperiteollisuus, elektroniikkateollisuus, elintarviketeollisuus sekä metallien kierrätys.

Elintarviketeollisuudessa röntgenlaitteita käytetään täyttöasteiden tarkkailuun ja vierasesineiden, kuten metallin, lasin tai kivien tunnistamiseen. Elektroniikkateollisuudessa yleisin sovellus on tietokoneohjattu mikropiirien läpivalaisulaite. Tutkimuksessa röntgenlaitteita käytetään esim. näytteen alkuainekoostumuksen tai kiderakenteen selvittämiseen. Myös matkatavaroiden läpivalaisu lentokenttien turvatarkastuksissa tehdään röntgenlaitteilla.

Säteily yhdistää röntgenlaitteita ja umpilähdettä

Umpilähde on säteilylähde, jossa radioaktiivinen aine on suljettu kapseliin siten, ettei ainetta voi kosketella eikä se pääse leviämään. Lähde säteilee, mutta kun sen ympärille laitetaan lyijyä ja terästä, siitä tulee turvallinen käyttää.

Sekä umpilähteestä että röntgenlaitteesta tulee läpitunkevaa ionisoivaa säteilyä. Röntgenlaite eroaa umpilähteestä siinä, että se ei säteile silloin kun siinä ei ole virtaa. Siksi röntgenlaite on turvallinen varastoida ja helppo kuljettaa ilman erityistoimia toisin kuin umpilähteet, jotka aina vuotavat hieman säteilyä ympäristöön.

Umpilähteen monet käyttökohteet

Radioaktiivista ainetta sisältäviä laitteita on teollisuuden, tutkimuksen ja opetuksen käytössä n. 6000 kappaletta. Yleisimpiä ovat pintakytkimet, pinnankorkeusmittarit, tiheysmittarit ja kuljetinvaa’at.

Tyypillinen käyttökohde on pinnankorkeuden mittaus säiliössä tai siilossa prosessiteollisuudessa tai voimalaitoksessa. Säteilyn avulla mittaus voidaan tehdä säiliön ulkopuolelta siten, että umpilähde asetetaan säiliön toiselle puolelle ja ilmaisin toiselle. Ilmaisimelle tulevasta säteilyn määrästä saadaan tietoa säiliön pinnan korkeudesta. Samalla menetelmällä prosessiteollisuudessa voidaan mitata esimerkiksi aineen tiheyttä tai kuljetinvaa’alla massavirtaa.

Avolähde

Säteilylähteitä ovat myös avolähteet. Avolähteet ovat radioaktiivisia aineita, jotka eivät ole umpilähteitä. Aviolähteet ovat tyypillisesti nesteitä. Niitä käytetään esimerkiksi laboratorioissa tutkimuksessa sekä terveydenhuollossa lääke- sekä merkkiaineissa.

Säteilyn kanssa työskentelyssä turvallisuus on valttia

Kaikessa työtehtävissä pyritään minimoimaan säteilyaltistus, koska pienikin säteilyannos lisää syöpäriskiä. Altistuksen minimointi on helpointa silloin, kun tietää perusteet ionisoivasta säteilystä, tuntee lainsäädännön ja hallitsee hyvät käytännöt. Siihen tähtää säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan koulutus.

Lisätietoja

Koulutusasiantuntija Ilkka Lassila
050 544 8524
ilkka.lassila@ael.fi

Säteilyturvakeskus
http://www.stuk.fi/