12 maahanmuuttajaa opiskeli elo–lokakuussa 2016 AEL:ssä suomen kieltä ja ajoneuvotekniikkaa, minkä jälkeen he jatkoivat työharjoitteluun. Lue alta Autopajan myötä kirkastuneet, parhaat vinkit maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen.


Toimintaa Autopajassa. Ahmed Al-Raheem rälläköi harjoitushitsauksen saumoja.

1. Panosta suomen kieleen

Suomen kielen osaaminen on suomalaisessa työelämässä ja kanssakäymisessä tärkeää. Usein maahanmuuttajan suomen kieli ei ole vielä sujuvaa. Lisäksi ryhmän jäsenten kielitaito voi vaihdella ja olla paljon heikompaa kuin osataan odottaa.

Suomen puuttuessa avuksi voi ottaa englannin. Asian voi sanoa ensin suomeksi, ja jos kuulijoiden katse pysyy tyhjänä, toistaa saman englanniksi. Koulutuksen edetessä englanniksi toistamisen tarve vähenee.

Uusien sanojen määrään kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi 10 uutta sanaa puolessa päivässä voi olla jollekin sopiva määrä omaksua – toisille uppoaa enemmän, toisille vähemmän. Joka tapauksessa sanojen opettelussa tahti on kova. Toisto toimii tässäkin.

Ryhmässä voi olla monta samaa äidinkieltä puhuvaa. Hyvää asiassa on se, että kun yksi ymmärtää, mistä on kysymys, pystyy hän tulkkaamaan asian omalla kielellään muille. Huono puoli asiassa on, että opiskelijat käyttävät helposti keskenään vain äidinkieltä. Suomen oppiminen ehkä kärsii.

 
Kielen opetus lähtee perusteista.

Samasta kielitaustasta tulevat opiskelijat saattavat helposti ryhmäytyä omaksi porukakseen. Tämä on myös sekä hyvä että huono asia. Oman tukiverkoston rakentuminen vieraassa maassa on hyvä asia – tukiverkostoja tarvitaan. Toisaalta, jos ryhmässä on yksi vahva pienryhmä, jonka ulkopuolelle osa jää, voi se lisätä ulkopuolisuuden tunnetta.

Kielen kautta pääsee käsiksi kaikkeen siihen, mitä ammattipajalla on maahanmuuttajalle tarjottavana. Kun kieli on opittu, muu oppiminen on kiinni enää opiskelijan omasta motivaatiosta.

 

2. Käytä paljon konkretiaa havainnollistamisen apuna

Konkretia on avain ymmärtämiseen. Kun sanoja ei voi käyttää apuna asioista kertomisessa, täytyy käyttää tavaroita. Ajoneuvon osien nimiä voi opiskella teippaamalla osien nimet autoon kiinni. Työvälineisiin voi teipata niiden suomenkieliset nimet.


Osien suomenkieliset nimet on teipattu autoon.

Joitain asioita kannattaa opetella käytännössä, vaikka osaisikin kieltä. Esimerkiksi palavan ajoneuvon sammuttaminen vaahtosammuttimella on vaikea omaksua pelkästä teorialuennosta. Se opitaan parhaiten kokeilemalla.

Abstraktejakin asioita voi konkretisoida käyttämällä apuna kuvia. Esimerkiksi työturvallisuus saadaan näkyväksi valokuvaamalla oppimateriaaliksi poistumistiet, sähköpääkytkimet, hätäseis-napit ja palosammuttimet.


Ahmed Al-Raheem ja Ayad Rahmani purkavat joustintukea.

 

3. Ole valmis muuttamaan suunnitelmia, mieti valmiiksi plan B

Liian yksityiskohtaisia suunnitelmia opetuksen etenemisestä ei kannata tehdä, sillä suunnitelmien täytyy elää opiskelijoiden ammatti- ja kielitaidon mukaan.

Opiskelijoiden olemassa olevan ammattiosaamisen taso on vaihteleva. Myöskään kielitaitoa ei pysty etukäteen arvioimaan. Ryhmä ei ole homogeeninen, koska kaikilla on eri lähtökohdat. Oikeastaan tässä onkin asian ydin, eli vasta ryhmään tutustuttuaan tietää, miten opetuksen on edettävä.

Ajoneuvotekniikan teoreettinen läpikäynti on mahdollista vain, jos opettajalla ja opiskelijoilla on yhteinen kieli. Jos kieltä ei ole, asia pitää selvittää muulla keinoin. Esimerkiksi näyttämällä konkreettisesti, että tunkilla ylös nostettu auto täytyy varmistaa jollain muullakin tuella, ennen kuin sen alle voi mennä. On kuitenkin selvää, että kovin monimutkaisia asioita ei tällä tavalla pysty viestimään.

Ole siis valmis soveltamaan ja säätämään suunnitelmiasi. Ole avoin ja luova.

 


Iloista tekemisen meininkiä. Mustafa Al-Hamdaani poseeraa peräkontissa, Fadel Elhussein kävelee haalareissa vieressä.

 

4. Varmista, varmista ja varmista, että asiat on ymmärretty

Ei-suomalaiselle kulttuurille tuntuu olevan ominaista ystävällisyys ja toisten miellyttäminen jopa siinä määrin, että se hankaloittaa opetusta (ja ei, tätä ei pidä nyt ymmärtää niin, etteivätkö suomalaiset olisi ystävällisiä).

Hankaluus syntyy siitä, että opiskelijat nyökkäilevät ystävällisesti, vaikka eivät ymmärtäisi puheesta sanaakaan. Suomalaisessa kulttuurissa hymyily ja nyökkäily yleensä tarkoittaa, että joo, olen ymmärtänyt, näin tehdään. Maahanmuuttajilla tämä voi olla enemmänkin viesti siitä, että kuulen kyllä mitä sanot, mutta en nyt ota kantaa ymmärränkö vai en.

Ehkäpä pidetään huonona asiana myöntää, ettei ymmärrä tai osaa tai että ei ole asiasta aiempaa kokemusta.

Usein maahanmuuttaja tarttuu ripeästi työhön, ja ajattelee kyllä selviävänsä hommasta, koska asia varmasti tarkentuu sitä tekemällä. Jossain asioissa tämä saattaa pitää paikkansakin, mutta ei välttämättä teknisellä alalla, jolla ei ole kiertoteitä.

Kannattaa varmistaa, että maahanmuuttaja on ymmärtänyt asian sillä tavalla kuin sen tarkoitit. Varmistaminen onnistuu esimerkiksi seuraamalla, miten henkilö tarttuu toimeen tai joissain teoreettisimmissa asioissa toistamalla oikeaa tapaa.

 


Harjoitusauto työn alla. Ali Al-Ibraheemi purkaa takajarrua.

 

5. Valmistaudu kohtaamaan erilaisia (työ)tapakulttuureja ja opettamaan suomalaista tapaa

Maahanmuuttajan omat ammatti- ja työelämätaidot tulevat hänen kotimaastaan, mutta koulutuksella ne päivitetään Suomeen sopiviksi. Hänelle täytyy kertoa, miten me täällä Suomessa toimimme: tulemme ajoissa työpaikalle, ilmoitamme poissaoloista etukäteen ja niin edelleen.

Myös oman ammattialan asioita voi joutua kertaamaan. Suomessa ammattilainen ei esimerkiksi puolihuolimattomasti koputtele pihdeillä vaikkapa auton kylkeen samalla, kun juttelee kollegansa kanssa. Lisäksi Suomessa on vahva kuluttajansuoja ja tarkat virhesuojavastuut, jotka edellyttävät työn teolta tietynlaista tarkkuutta. Myös työturvallisuusasiat ovat lakisääteisiä.

Innostus oli käsinkosketeltavaa

Kun Autopajan opiskelijat tulivat ensimmäisen kerran koulutustiloihin, jossa oli paljon työvälineitä ja tila oli ammattimainen ja hyvä, heijastui se suoraan oppimismotivaatioon. Opiskelijat halusivat olla mukana. Heistä kumpusi innostus.

Autopaja on yksi Ammatillisista työpajoista

AEL ja Stadin aikuisopisto sekä sen alaisuudessa toimiva Stadin osaamiskeskus järjestivät Ammatillinen Autopaja -pilotin yhteistyössä. 8 viikkoa kestäneen työpajan vetäjinä toimivat AEL:n kouluttaja Sami Tervonen ja Stadin aikuisopiston suomi toisena kielenä -opettaja Maikki Tilvis. He ovat toimineet asiantuntijoina myös tätä artikkelia kirjoitettaessa. Autopajan toisena suomen kielen opettajana toimi Mirja Palmanto.

Työpajajakso on rakennettu Koto-opsin perusteella ja siihen on liitetty ohjaustoimintaa. Ohjaus tukee maahanmuuttajan itseohjaus-, itsesäätely- ja työelämätaitoja sekä yhteiskunnassa toimimisen taitoja.

AEL:ssä on meneillään myös Ammatillinen kone- ja metallipaja. Kaiken kaikkiaan Stadin osaamiskeskus on käynnistänyt 16 pajaa ja marraskuussa 2016 käynnistyy vielä neljä lisää.

Lisätietoa

Jarkko Paananen, oppilaitosjohtaja, AEL, jarkko.paananen@ael.fi, 040 7239 641
Arja Koli, projektipäällikkö, Stadin osaamiskeskus, arja.koli@hel.fi, 040 1638 183

Stadin ammattiopisto 14.6.2016