Ydinvoimarakentaminen: laitteiden valmistus ja laadunvarmistus

Stabiiliusilmiöt kantavien rakenteiden mitoituksessa

Koulutuksessa käsitellään teräsrakenteiden stabiiliuteen liittyviä ilmiöitä, jotka käytännössä hyvin usein ovat mitoittavia. Lujemmat teräkset mahdollistavat aiempaa hoikemmat rakenteet, jolloin stabiiliuden merkitys korostuu. Stabiiiliusilmiöt vaativat erityisosaamista, mutta tietyillä perusvinkeillä, mitoitusperiaatteilla ja mittasuhteilla voi välttää pahimmat sudenkuopat.

Pääaiheet

  • kehärakenteiden nurjahdus ja kiepahdus
  • levy- ja kuorirakenteiden lommahdus
  • stabiiliusilmiöiden FEM-laskenta
  • suunnittelunormien tapa käsitellä aihetta

Ohjelmassa

  • stabiiliusilmiöt, nurjahdus, kiepahdus, lommahdus
  • suunnittelunormit: Eurokoodi, muita normeja
  • pyörähdyskuorirakenteiden perusmitoitus lineaari-FEMillä
  • ohutuumapalkkien mitoitus eurokoodin mukaisilla menetelmillä
  • nurjahduspituuden määrittäminen
  • stabiiliuden laskenta teräsrakennestandardeja soveltaen
  • teräsrakenneosien simulointi ja mitoitus epälineaariseen FE-analyysiin perustuen

Maanjäristyksen kestävien rakenteiden suunnittelu

Monella yrityksellä on vientiä alueille, joissa maanjäristykset on huomioitava rakenteiden mitoituksessa. Aihepiiri on kuitenkin suomalaisille suunnittelijoille usein outo. Tätä aukkoa paikkaamaan olemme tehneet kahden päivän seminaarin, jossa esitetään tärkeimmät rakenteiden maanjäristysmitoitukseen liittyvät menetelmät ja huomioitavat asiat, yleisimpiä kompastuskiviä unohtamatta.

Ohjelmassa:

  • suunnitteluohjeet
  • suunnittelukriteerit
  • konseptisuunnittelu
  • maanjäristyskuormien laskenta
  • detaljit
  • aikahistoriat ja kiihtyvyysspektri
  • lineaariset menetelmät
  • epälineaariset menetelmät
  • teräsrakenteet maanjäristyksessä
  • laitteiden ja sekundääristen rakenteiden maanjäristyssuunnittelu
  • kompastuskiviä

Hitsauksen laadunvarmistus käytännön työssä

Kurssilla käydään läpi hitsauksen käytännön laadunvarmistuksen pääkohdat, joita piirustuksissa yleisimmin vaaditaan. Perehdytään piirustusmerkkeihin, niiden tulkintoihin, opetellaan lukemaan hitsausohjetta (WPS) sekä laatimaan yksinkertaisia hitsausohjeita. Tutustutaan miten hitsausohjeet hyväksytetään.  Perehdytään hitsaajan pätevöittämiseen, pätevyysalueisiin ja pätevyystodistusten tulkintaan. 

Tutustutaan hitsausliitoksen standardivaatimuksiin

  • maalauksen kannalta (SFS-EN ISO 8501-3)
  • termisen leikkauksen toleransseihin (SFS-EN ISO 9013)
  • hitsatun rakenteen toleranssivaatimuksiin (SFS-EN ISO 13920)

Koulutuksessa käsitellään myös sitä, mitä eri laatuluokan määrittäminen käytännössä tarkoittaa valmistuksen kannalta. Ylilaadun vaatiminen ja tekeminen on kallista.

Tämä kurssi on osa hitsauksen haltuunottokoulutuksen sarjaa (5 osaa). Tutustu kokonaispakettiin:
https://www.ael.fi/koulutustarjonta/hitsauksen-haltuunottokoulutus

Tunkeumanestetarkastus, tasot 1 ja 2

Opi tuntemaan tunkeumanestetarkastusmenetelmän (PT) perusteet ja tarkastuslaitteet sekä tekemään tarkastuksia tarkastusmenetelmän eri tekniikoilla.
Sovella oppimiasi tarkastustekniikoita monipuolisesti eri kohteisiin ja sovella osaamistasi menetelmän perusteissa ja näyttämien arvostelussa. Valmentaudu 2-tason tutkintoon.

Koulutus on hyväksytty SFS-EN ISO 9712 / Nordtest pätevöintijärjestelmän mukainen PT Taso 2:n pätevöintiin tarvittava koulutus.

Koulutuksen kesto: 40 opetustuntia

 

NDT-tarkastajien/testaajien pätevöinti
Lisätietoa NDT-pätevöintijärjestelmästä löydät tästä.

 

Katso video AEL:n NDT-koulutuksesta tästä.

Uusitut hitsauksen pätevöinnit - hitsaajan pätevyys menetelmäkoestandardi

 

Kurssilta saat käytännönläheisiä ohjeita siitä, miten hitsausohjeita tulisi menetelmäkokeella hyväksyä, mitkä ovat muuttujat ja kuinka uutta menetelmäkoestandardia tulkitaan. Kuulet myös uusitun hitsaajan pätevyyskoestandardin soveltamisesta ja pätevyysalueiden tulkinnoista. 

Uusi menetelmäkoestandardi on hyväksytty ja tulee voimaan. Koulutuksessa kuulet minkälaisia muutoksia uusi menetelmäkoestandardi SFS-EN ISO 15614-1 tuo mukaan:

  • menetelmäkokeisiin tulee 2 tasoa: Level 1 ja 2. Milloin käytetään Level 1 ja milloin Level 2
  • vertailua nykyinen/uusi versio: mitä olennaisia muutoksia menetelmäkokeiden suoritukseen, testauksiin ja pätevyysalueisiin on tulossa
  • prosessikohtaisissa pätevyysalueissa on uusia rajoja, esim. lisäaineen siirtymismuotojen pätevyysalueissa (pulssimuoto, aaltomuoto ja pulssi/aaltomuoto)
  • kaasun koostumuksen raja-arvoihin tullut tarkennuksia
  • voiko ja milloin kannattaa päivittää aiemman version mukaisia menetelmäkokeita uuden version mukaiseksi
  • perusaineiden ryhmittely

 

Lisäksi käydään läpi millä tavalla kumottu Hitsaajan pätevyyskoestandardi SFS-EN 287-1 ja uusi SFS-EN ISO 9606-1 standardi poikkeavat toisistaan:

  • uusittu standardi perustuu lisäaineiden ryhmittelyyn ja perusaineiden mukainen ryhmittely vain lisäaineettomissa hitsausprosesseissa
  • levyhitsauksen pätevyyskokeissa (BW ja FW) koekappaleiden mitoissa muutoksia
  • hitsausasentojen rajoihin on tullut tiukennuksia
  • uutena muuttujana juurikaasu, kaarimuodot, hitsautumisyvyyden pätevyysalue
  • yhdistelmpätevyydet
  • muutos hyväksymisvaatimuksen kohdassa jyrkkä liittymä (B-luokka!)
  • voimassaolon kestossa muutoksia
  • painelaitehitsauksissa (PED) tiettyjä voimassaolorajoituksia
     

Kuulet myös mitä uusin operaattorin pätevyyskoestandardi SFS-EN ISO 14732 pitää sisällään. Mikä muuttui?

 

Ainestodistukset koneenrakennuksessa ja YVL-turvaluokiteltujen komponenttien toimituksissa

  • Saat erittäin monipuolisen katsauksen eri materiaalien (teräkset, alumiinit, valut, muovit, kupari, pronssi, messinki) tilauksiin liittyvistä asioista. Kuulet mitä tilauksissa tulee olla, miten levyjen, putkien, puolivalmisteiden tilauksia tulee valvoa, ja miten todennetaan ovatko materiaalit sitä, mitä on tilattu.
     
  • Kuulet myös eri materiaalien analyysimenetelmistä ja mitkä ovat rajat minimi- ja maksimimitoissa, leikkausjäljissä ja mitoissa, pinnanlaadussa (visuaalinen laatu, mitattava laatu).
     
  • Kuulet kuinka materiaalien ja tuotemuotojen (mm. putket ja putkenosat, levyosat) jäljitettävyys tulee käytännössä hoitaa, ja miten leimojen siirto tulee tehdä. Kuulet myös laakerimetallien vaatimuksista ja seosstandardeista.
     
  • Valut ovat yksi ryhmä, jossa tilaaja voi määritellä laadun. Mutta miten se tehdään? Mitkä ovat määrittelyt, mitä vähintään on tiedettävä? Seminaarissa käsitellään myös muovien tilauksiin liittyviä asioita.
     
  • Kuulet myös mitä vaatimuksia YVL-ohjeet tuovat ydinvoimalaitosmateriaalien dokumentaatiolle, jäljitettävyydelle ja laatuvaatimuksille.

​          Koulutus toteutetaan Helsingissä ja sitä voi seurata Oulussa online.

Ainestodistukset koneenrakennuksessa ja YVL-turvaluokiteltujen komponenttien toimituksissa -koulutuksen ohjelmassa

      
      Ainestodistukset; sisältö ja vaatimukset,
Sami Hultin.

  • Mitä asioita oltava mainittuina ja mitä huomioitava ja miten varmistutaan todistuksen aitoudesta (vs. ”kiinakopiot”)?
  • Miten eroavat toisistaan 2.1/2.2/3.1/3.2, teräs vs. alumiini?
  • alumiiniluokat ja niiden merkinnät, seosaineet

       Materiaalin vastaanotto, jäljitettävyys ja leimojen siirto
 

       Mittatoleranssit

  • toleranssiluokkien eroavaisuudet
     

       Pronssi- ja messinkiseosten seosstandardit, Q & D Manager Ilari Kinnunen

  • Miten tunnistan eri seokset, eri seosstandarditulkinnat, valuseos vai muokattu seos, mitä on otettava huomioon ennen tilauksen tekoa, tulkinta 2.2/3.1?
     

       Valukappaleen pintavirheluokittelustandardit, kouluttaja Pekka Soininen, AEL

  • SCRATA-luokitukset, BNIF, MSS SP-55, EN 1370
     

       Muovien tietolomakkeet ja ainestodistusten ymmärtäminen, toimitusjohtaja Pasi Järvinen

       PMI - Materiaalin tunnistusmenetelmät, Pekka Vallinkoski

  • XRF, OES, LIBS

       Materiaalien dokumentaatio, jäljitettävyys- ja laatuvaatimukset ydinvoimalaitoksella

 

Höyry- ja lauhdejärjestelmien häiriötilanteet

Höyryn ja lauhteen ominaisuuksien ymmärtäminen auttaa prosessihäiriöiden syy-seuraussuhteiden hahmottamisessa. Höyryn optimaalinen hyödyntäminen näkyy energiataseessa ja hyötysuhteessa. Koulutuksessa näet omin silmin mm. putkiston sisällä tapahtuvia vesi-iskuja ja niiden syntymekanismeja. Koulutuksessa nähdään ja demonstroidaan höyryn kosteusprosentin karkaaminen ja sen aiheuttamat häiriöt höyryprosessiin.

Lasilaboratoriossa – lasista valmistetuista putkissa, venttiileissä, kattilassa, lämmönsiirtimessä ja lauhteenkeräyssysteemissä – nähdään selkeästi höyryn ja lauhteen fysikaalisia ilmiöitä ja prosessin toimintaa erilaisissa häiriötilanteissa. Harjoituksissa kokeillaan erilaisia prosessimuuttujia, ja nähdään niiden seuraukset.

Korkeapainelaboratoriossa havainnollistetaan lauhteenpoistimien toimintaa sekä soveltuvuutta erilaisille prosessimuutoksille. Demonstroidaan lauhteenpoistintyypit ja niiden kunnossapitomittaaminen.
Lauhteenpoistimien testaukseen ja laadun valvontaan tutustutaan kolmannessa osuudessa. Näet kaikki valmistus- ja testausvaiheet alusta loppuun saakka.

Kaksipäiväisessä koulutuksessa syvennät tietojasi höyry- ja lauhdejärjestelmän häiriöitä aiheuttavista tekijöistä. Oppimista tukee Gestran koulutustarpeisiin rakennettu erittäin havainnollinen erikoislaboratorio. Teoriaopetuskieli on suomi, laboratorio-osuuksissa englanninkielinen opetus tulkataan suomeksi.


The course gives theoretically a comprehensive package when it comes to steam and condensate systems. The two day course gives a deep look in the inner workings of a steam and condensate system and allows us eg. to analyze in-depth what causes distrubance in the steam and condensate process. The theoretical side is put to the practice in GESTRA´s specially constructed glasslaboratory.

When you master the properties of steam and condensate, it gives you the understanding of the causal connection if the process is facing disturbance. Follwing topics will be handled at the course.

  • Glasslaboratory – The whole process equipment from piping, to heatexchanger and from valves to condensatetank is made out of glass. This allows us to visually observe the fyscial phenomenons that take place in the steam and condensate system. We can alter the different variables and observe how this affects the overall process.
  • In the highpressure in-house testing facilities we will demonstrate the function of different types of steam traps. We also take a closer look, on how different process conditions affects the function and suitability of the particular steam trap in question.
  •  In the latter part of the seminar we will discuss and demonstrate the importance of steam trap testing and the quality control of the products. You will wittness all the different stages from manufacturing to testing.

Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta (WCM 2)

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti, tänä päivänä keskitytään kriittisiin laitteisiin ja niiden kunnossapitoon.

Riskienhallinta sekä henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia kunnossapidon toimenpiteitä ehkäisevään toimintaan. Riskienhallintaan kuuluu myös hyvä suunnittelu esim. varalaitteiden osalta, jolloin laitteiden käyttövarmuus taataan yrityksessä ja sitä kautta tuotannon jatkuvuus keskeytyksettä.

Seminaari on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa (jakso 2), joka tukee ja valmentaa eurooppalaisen EN-15628 standardin mukaisen pätevyyden hankkimista.

Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt (WCM 1)

Kunnossapidon tehtävänä on varmistaa yrityksen liiketoimintastrategian vaatima käyttövarmuus ja tuotannon kokonaistehokkuus. Kunnossapito on pitkäjänteistä ja määrätietoisesti johdettua tavoitteellista toimintaa, joka ottaa huomioon yrityksen ja toimintaympäristön vaatimukset. Tuotannon ja kunnossapidon yhteistyöllä on keskeinen rooli menestyvän tuotantolaitoksen liiketoiminnassa.