tuotantopäällikkö, -insinööri

Muuta sopivaa koulutusta tälle tittelille

Validointi teollisuudessa

Seminaarissa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin;

  • Mitä validointi tarkoittaa?
  • Miten suunnittelun, prosessien, laitteiden, automaation ja asennusten validointi käytännössä tehdään?
  • Millainen on hyvä validointidokumentaatio ja miten se pidetään ajantasalla?
  • Mitä on kirjainlyhenteiden (DQ, IQ, OQ, PQ, PV) takana?
  • Minkä kilpailukykyedun validoinnin hallitseva yritys saa?

Validointi on osa kokonaisvaltaista laadunhallintaa aina suunnittelusta käyttöön saakka. Validoinnilla saadaan dokumentoitu osoitus siitä, että prosessi, toiminto tai laite tuottaa sitä laatua kuin on tarkoitettu. Laatu tehdään tuotteeseen ja sen on oltava toistettavaa.

Validointi ei kuulu ainoastaan lääketeollisuuteen

Validointi on kovaa vauhtia yleistymässä muuallakin kuin lääketeollisuudessa. Tässä seminaarissa on esimerkkejä lääketeollisuudesta, ja niiden kautta pääsee kiinni hyvään toimintatapaan. Myös muita tapauksia käsitellään. Prosessien validointi on tärkeää laadun ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Validoinnit tulee huomioida myös muutostilanteissa. Lääketeollisuudessa kaikkien välineiden ja laitteiden sekä varsinaisen valmistusprosessin toimivuus tulee osoittaa ennen kuin ne otetaan käyttöön tai tuotetta voidaan toimittaa.

Suunnittelun ja asennuksen validointi

Suunnittelussa on huomioitava mitä ohjeita (esim. ASME) ja määräyksiä (esim. Atex, GxP) sekä standardeja projektiin liittyy ja kuka niistä vastaa. On tärkeää määrittää, milloin ja kuka tekee tarkastukset ja testaukset, ja miten esim. asiakirjojen toimitusvalvonta hoidetaan.Toiminnalliset vaatimukset on esitettävä toimintatilanteiden, ohjauksen, käyttöliittymän, turvallisuuden, ja myös käyttäjien koulutuksen osalta.

Asennuskvalifiointi on tärkeää ja sen yksityiskohtiin on kiinnitettävä huomiota: tiivistys, voitelu, linjaukset, puhtaus, pyörimissuunnat, kaadot, materiaalit, hitsaukset, kannakointi.

Seminaarissa perehdytään validointiprosessiin esimerkkien ja mallien avulla ja ryhmätyössä harjoitellaan asiaa käytännössä.

5S – Jatkuva parantaminen -workshop

Workshopista saat käytännönläheisen näkökulman sekä työkalut 5S-menetelmään, jonka avulla tehostat tuotantoprosessia, laatua ja tuottavuutta sekä kilpailukykyä.

5S:n avulla osallistat organisaatiosi ja sen prosessit keskittymään asiakkaan kannalta olennaiseen. Näin varmistat, että yrityksesi on kilpailukykyisempi ja tuottavampi.

World Class Maintenance -kunnossapidon koulutusohjelma

Kunnossapitokoulutusta on ollut Suomessa perinteisesti hyvin niukasti tarjolla. Osaaminen on yleensä hankittu omalla aktiivisuudella ja pitkällä työkoke­muksella.

Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti SFS-EN 15628 mukaan

Kunnossapitotöitä tekeville on kehittynyt toisis­taan poikkeavia ammatillisia työnkuvia, eikä alan osaamiselle ole ollut mittareita. Uusi eurooppalainen standardi, SFS-EN 15628 Kunnossapito. Kunnossa­pitohenkilöstön pätevöinti, luo pohjan ja yhtenäiset vaatimukset kunnossapitohenkilöstön (mm. kunnossapitopäällikkö ja kunnossapitotyönjohtaja) osaamiselle ja pätevöinnille. Koska standardi on voimassa koko Euroopassa, kunnossapitohenkilöstön pätevyyttä voi­daan arvioida kaikissa maissa yhtenäisin kriteerein.

Standardi sisältää määritelmät kunnossapitohenki­löstön pätevöittämiseksi laitosten, yhdyskuntaraken­tamisen sekä tuotantojärjestelmien kunnossapito­tehtäviin. Laitosten ja kiinteistöjen kunnossapito on sisällytetty standardiin teknisten palveluiden osalta. Se kattaa kaikki kunnossapito-organisaation tasot.

Koulutusohjelma koostuu 3:sta - 4:stä kahden päivän jaksosta

WCM jakso 1, 3.–4.10.2018
Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt

WCM jakso 2, 30.–31.10.2018
Laitoksen käyttövarmuus, riskienhallinta ja kunnossapidon konseptit

WCM jakso 3, 28.–29.11.2018
Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit

WCM jakso 4, 18.–19.12.2018
Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden hallinta

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden hallinta (WCM 4)

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet ja ympäristön vaatimukset.

Esimies strategian jalkauttajana ja palveluketjun kehittäjänä

Opit ymmärtämään liiketoiminnan perusteita, muun muassa yrityksen toiminta-ajatus, visio, arvot sekä strategia. Käytännönläheisellä kurssilla tutustut eri organisaatiomalleihin ja niiden vahvuuksiin ja haasteisiin.

Kun ymmärrät liiketoiminnan lainalaisuuksia, pystyt jalkauttamaan yrityksen toimintamallin ja palveluketjun kehittämisen alaisillesi ja muulle organisaatiolle.

Hitsauksen laadunvarmistus käytännön työssä

Kurssilla käydään läpi hitsauksen käytännön laadunvarmistuksen pääkohdat, joita piirustuksissa yleisimmin vaaditaan. Perehdytään piirustusmerkkeihin, niiden tulkintoihin, opetellaan lukemaan hitsausohjetta (WPS) sekä laatimaan yksinkertaisia hitsausohjeita. Tutustutaan miten hitsausohjeet hyväksytetään.  Perehdytään hitsaajan pätevöittämiseen, pätevyysalueisiin ja pätevyystodistusten tulkintaan. 

Tutustutaan hitsausliitoksen standardivaatimuksiin

  • maalauksen kannalta (SFS-EN ISO 8501-3)
  • termisen leikkauksen toleransseihin (SFS-EN ISO 9013)
  • hitsatun rakenteen toleranssivaatimuksiin (SFS-EN ISO 13920)

Koulutuksessa käsitellään myös sitä, mitä eri laatuluokan määrittäminen käytännössä tarkoittaa valmistuksen kannalta. Ylilaadun vaatiminen ja tekeminen on kallista.

Tämä kurssi on osa hitsauksen haltuunottokoulutuksen sarjaa (5 osaa). Tutustu kokonaispakettiin:
https://www.ael.fi/koulutustarjonta/hitsauksen-haltuunottokoulutus

Teräsrakenteiden toteutus ja CE-merkintä SFS-EN 1090:n mukaan

Varmista 1090-kuntosi!

Markkinoille saatettujen rakennustuotteiden perusominaisuudet on osoitettava CE-merkinnällä, jos tuotteelle on olemassa eurooppalainen harmonisoitu standardi.

CE-merkinnän kiinnittämisoikeuden vaatimukset yritykselle esitetään standardissa SFS-EN 1090-1 ja teräsrakenteita koskevat tekniset vaatimukset standardissa SFS-EN 1090-2. Etenkin hitsaustoimintoihin kohdistuu paljon vaatimuksia.

Tule kuulemaan, mitä 1090-standardit edellyttävät yrityksiltä ja mitä pätevyyksiä henkilöstöltä vaaditaan.

Tilaisuuden päätteeksi järjestetään vapaaehtoinen tentti SFS-EN 1090 -standardien sisällöstä. Tentin hyväksytty suoritus on osoitus ko. standardien tuntemuksesta. Tämä on eduksi SFS-EN 1090-1 mukaisessa hitsauskoordinoijan pätevyyden arvioinnissa.

Kuitupuuseminaari 2018

Kuitupuuseminaari on puunkäsittelijöiden ajankohtaistapahtuma. Seminaarissa käsitellään tulevaisuuden näkymiä, sivutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tutustutaan puunkäsittelyn osalta uusimpiin biotuotetehtaan laitteistoihin ja ympäristönsuojelun tarkkailuun. Voit hyödyntää asiantuntijoiden näkemyksiä ja tietoja yrityksesi toiminnassa.

Seminaarin ohjelmassa

  • puunhankinta nyt ja tulevaisuudessa
  • suuren kapasiteetin kuorintalinjat
  • biotuotetehtaan uudet sivutuotteet
  • puun punnitustiedon hallinta puunkäsittelyssä
  • dronen käyttö puunkäsittelyn mittauksissa
  • tulevaisuuden metsäkoneet
  • Äänekosken biotuotetehtaan ympäristöasioita
  • puukentän tärkein voimavara: henkilöstö

Ensimmäisen seminaaripäivän lounaan jälkeen siirrymme Äänekosken Metsä Fibren tehtaalle. Saamme yleisesittelyn biotuotetehtaasta ja perehdymme tehtaan turvallisuuskäytäntöihin. Varsinainen vierailu aloitetaan keskusvalvomosta, sen jälkeen käydään puun vastaanotossa ja tehdään bussikierros Mantsinen Group Ltd:n toiminta-alueella.

Toinen päivä aloitetaan sellunvalmistuksen uusilla sivutuotteilla. Saat uutta tietoa puun punnitustiedon hallinnasta. Kuulet kokemuksia dronen käytöstä puupinojen ja hakekasojen mittaamisesta. Ilmastonmuutos vaikuttaa metsäkorjuuseen routajaksojen lyhenemisenä, mikä haastaa metsäkoneiden valmistajat uusiin ratkaisuihin. Kuulet Äänekosken biotuotetehtaan ympäristönsuojelun kuulumiset. Saat tietopaketin lietteen biokaasulaitoksesta.

Suunnitteluryhmä

  • kehityspäällikkö Ilkka Laakso, Stora Enso Oyj
  • kehityspäällikkö Timo Saarentaus, Metsä Forest
  • Senior Process Engineer Jussi-Pekka Vuori, Pöyry Finland Oy
  • kouluttaja Jorma Lyytikäinen, AEL