Suunnittelutyö

IoT ja Kyberturvallisuuden haaste Teollisuudessa

IoT ja kyberturvallisuuden haaste teollisuudessa -seminaari on suunniteltu teollisuuden käytännön näkökulmasta. Sisällössä on huomioitu aiheeseen liittyvät standardit ja vaatimukset.

Seminaarissa saat tietää IEC 62443 Cyber ja ISO/IEC 27 000 -standardien periaatteista ja käsitteistä sekä kuulet tuotantojärjestelmän kyberturvallisuudesta (ICS Cyber Kill Chain, Defence Depth -arkkitehtuuri, ICS kyberpuolustus). Workshopeissa pääset käytännönläheisesti tutustumaan erilaisiin IoT-caseihin ja -ratkaisuihin.

Seminaarista saat vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin.

  • Miten IoT-laitteet liitetään pilvipalveluihin turvallisesti ja hallitusti?
  • Miten datan siirto ja suojaus toteutetaan?
  • Kuinka valmistaudut kyberuhkien torjuntaan sähköntuotannossa ja -jakelussa?
  • Miten turvaat häiriöttömän tuotannon teollisuudessa?

Yrityksiin tehdyt tietomurrot ovat viime vuosina lisääntyneet. Tietomurrot on tehty yritysten työntekijöiden tietämättä erilaisia tekniikoita käyttäen. Tietomurroista puhuminen voi olla vaikea, koska ne saattavat luoda negatiivista arvoa yritykselle ja sen tuotteille.

Tule kuulemaan, millä keinoin yritys pystyy saavuttamaan riittävän hyvän tietoturvallisuuden?

Ohjelmassa

  • IEC 62443 Cyber -standardit
  • etäyhteyksien ja IoT:n tiedonkeruun tietoturvavaatimukset
  • kyberuhkien torjunta sähköntuotannossa ja -jakelussa
  • IoT-ratkaisut case-lähtöisesti
  • workshopit: IoT-liityntä Microsoft Azure -pilvipalveluun, liityntä Siemens S7-1500 ja TIA Portal, ABB:n IoT-ratkaisut
  • Mihin ollaan menossa tulevaisuudessa IoT- ja kyberturvallisuudessa?

Stabiliteetti-ilmiöt kantavien rakenteiden mitoituksessa

Koulutuksessa käsitellään teräsrakenteiden stabiilisuuteen liittyviä ilmiöitä, jotka käytännössä hyvin usein ovat mitoittavia. Lujemmat teräkset mahdollistavat aiempaa hoikemmat rakenteet, jolloin stabiilisuusilmiöiden merkitys korostuu. Stabiliteetti-ilmiöt vaativat erityisosaamista, mutta tietyillä perusvinkeillä, mitoitusperiaatteilla ja mittasuhteilla voi välttää pahimmat sudenkuopat.

Pääaiheet

  • kehärakenteiden nurjahdus ja kiepahdus
  • levy- ja kuorirakenteiden lommahdus
  • stabiilisuusilmiöiden FEM-laskenta
  • suunnittelunormien tapa käsitellä aihetta

Ohjelmassa

  • stabiliteetti-ilmiöt, nurjahdus, kiepahdus, lommahdus
  • suunnittelunormit: Eurokoodi, muita normeja
  • pyörähdyskuorirakenteiden perusmitoitus lineaari-FEMillä
  • ohutuumapalkkien mitoitus eurokoodin mukaisilla menetelmillä
  • nurjahduspituuden määrittäminen
  • stabiliteetin laskenta teräsrakennestandardeja soveltaen
  • teräsrakenneosien simulointi ja mitoitus epälineaariseen FE-analyysiin perustuen

Tekla Structures perusteet, betonirakenteet

Kurssilla opitaan Tekla Structures -ohjelman perustoiminnot 3D-mallien luomiseen ja muokkaamiseen.

Hintaan sisältyy Cadpoolin kahden kuukauden email-käyttäjätuki kurssin jälkeen.

1. päivä 8.30-16.30

Käytön perusteet

Tutustuminen Tekla Structures -ohjelman perustoimintoihin

  • työskentely-ympäristö
  • mallissa liikkuminen
  • valikot, näkymät, moduuliverkko
  • referenssimallien hallinta

2. ja 3. päivä 8.30-16.30

Betonirakennesuunnittelun perusteet

Tekla Structures betonirakenteiden suunnittelussa

  • perusmallinnus
  • elementti- ja paikallavalu
  • raudoituskomponenttien käyttö ja muokkaus
  • yleis- ja raudoituspiirostusten teko
  • IFC-mallin luonti

Maanjäristyksen kestävien rakenteiden suunnittelu

Monella yrityksellä on vientiä alueille, joissa maanjäristykset on huomioitava rakenteiden mitoituksessa. Aihepiiri on kuitenkin suomalaisille suunnittelijoille usein outo. Tätä aukkoa paikkaamaan olemme tehneet kahden päivän seminaarin, jossa esitetään tärkeimmät rakenteiden maanjäristysmitoitukseen liittyvät menetelmät ja huomioitavat asiat, yleisimpiä kompastuskiviä unohtamatta.

Ohjelmassa:

  • suunnitteluohjeet
  • suunnittelukriteerit
  • konseptisuunnittelu
  • maanjäristyskuormien laskenta
  • detaljit
  • aikahistoriat ja kiihtyvyysspektri
  • lineaariset menetelmät
  • epälineaariset menetelmät
  • teräsrakenteet maanjäristyksessä
  • laitteiden ja sekundääristen rakenteiden maanjäristyssuunnittelu
  • kompastuskiviä

Termodynamiikka voimalaitoksella – pääprosessien laskentaharjoituksia

Käytännönläheisessä koulutuksessa tehdään paljon hyödyllisiä termodynamiikan laskuharjoituksia.

Koulutuksessa käydään läpi voimalaitosprosessin laskennallisia esimerkkejä, joita voit soveltaa omalla voimalaitoksellasi.

Saat tietää, kuinka lasketaan lämpötehon siirtyminen kattilaveteen ja savukaasuihin palamisprosessissa.
Koulutuksessa harjoitellaan myös palamisilman ja savukaasujen massa- ja tilavirtauksien laskemista.

Tutustut eri prosessipisteissä vallitseviin olosuhteisiin. Kuulet kuinka voimalaitoksessa eri polttoaineisiin sitoutunut kemiallinen energia muuttuu lämpöenergiaksi ja siitä edelleen sähköksi. Kokonaisuuden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös tuotannon häiriölähteitä.

Toisena päivänä opiskellaan veden ja höyryn massa- ja tilavuusvirtauksien ja virtauksien mukaisten putkikokojen laskemista. Lopuksi opiskellaan energiasisällön ja energiataseiden laskeminen voimalaitoksen vesihöyrykierron eri vaiheissa ja kattilalaitoksen hyötysuhteen ja tehon laskeminen.

Koulutuksessa kehität omaa osaamistasi, ja voit soveltaa laskuesimerkkejä myös yrityksen prosessien laskentaan ja tehostamiseen.

Laskentaharjoituksissa muun muassa

  • termodynamiikan esimerkkejä
  • lämpötehon siirtyminen kattilaveteen
  • palamisilman ja savukaasujen massa ja tilavuusvirtauksien laskeminen
  • veden ja höyryn massa ja tilavuusvirtauksien laskeminen
  • virtauksien mukaisen putkikoon laskeminen
  • energiasisällön ja energiataseiden laskeminen
  • kattilalaitoksen hyötysuhteen ja tehon laskeminen

Ainestodistukset koneenrakennuksessa ja YVL-turvaluokiteltujen komponenttien toimituksissa

  • Saat erittäin monipuolisen katsauksen eri materiaalien (teräkset, alumiinit, valut, muovit, kupari, pronssi, messinki) tilauksiin liittyvistä asioista. Kuulet mitä tilauksissa tulee olla, miten levyjen, putkien, puolivalmisteiden tilauksia tulee valvoa, ja miten todennetaan ovatko materiaalit sitä, mitä on tilattu.
     
  • Kuulet myös eri materiaalien analyysimenetelmistä ja mitkä ovat rajat minimi- ja maksimimitoissa, leikkausjäljissä ja mitoissa, pinnanlaadussa (visuaalinen laatu, mitattava laatu).
     
  • Kuulet kuinka materiaalien ja tuotemuotojen (mm. putket ja putkenosat, levyosat) jäljitettävyys tulee käytännössä hoitaa, ja miten leimojen siirto tulee tehdä. Kuulet myös laakerimetallien vaatimuksista ja seosstandardeista.
     
  • Valut ovat yksi ryhmä, jossa tilaaja voi määritellä laadun. Mutta miten se tehdään? Mitkä ovat määrittelyt, mitä vähintään on tiedettävä? Seminaarissa käsitellään myös muovien tilauksiin liittyviä asioita.
     
  • Kuulet myös mitä vaatimuksia YVL-ohjeet tuovat ydinvoimalaitosmateriaalien dokumentaatiolle, jäljitettävyydelle ja laatuvaatimuksille.

​          Koulutus toteutetaan Helsingissä ja sitä voi seurata Oulussa online.

Ainestodistukset koneenrakennuksessa ja YVL-turvaluokiteltujen komponenttien toimituksissa -koulutuksen ohjelmassa

      
      Ainestodistukset; sisältö ja vaatimukset,
Sami Hultin.

  • Mitä asioita oltava mainittuina ja mitä huomioitava ja miten varmistutaan todistuksen aitoudesta (vs. ”kiinakopiot”)?
  • Miten eroavat toisistaan 2.1/2.2/3.1/3.2, teräs vs. alumiini?
  • alumiiniluokat ja niiden merkinnät, seosaineet

       Materiaalin vastaanotto, jäljitettävyys ja leimojen siirto
 

       Mittatoleranssit

  • toleranssiluokkien eroavaisuudet
     

       Pronssi- ja messinkiseosten seosstandardit, Q & D Manager Ilari Kinnunen

  • Miten tunnistan eri seokset, eri seosstandarditulkinnat, valuseos vai muokattu seos, mitä on otettava huomioon ennen tilauksen tekoa, tulkinta 2.2/3.1?
     

       Valukappaleen pintavirheluokittelustandardit, kouluttaja Pekka Soininen, AEL

  • SCRATA-luokitukset, BNIF, MSS SP-55, EN 1370
     

       Muovien tietolomakkeet ja ainestodistusten ymmärtäminen, toimitusjohtaja Pasi Järvinen

       PMI - Materiaalin tunnistusmenetelmät, Pekka Vallinkoski

  • XRF, OES, LIBS

       Materiaalien dokumentaatio, jäljitettävyys- ja laatuvaatimukset ydinvoimalaitoksella

 

Painelaitteet 2017 - lainsäädäntö uudistuu

Kattava perusannos painelaitealan tietoutta ja kokemuksia – säädösten keskeiset kohdat sekä niiden soveltaminen käytäntöön

Uusi painelaitelaki (1144/2016) tuli voimaan tämän vuoden alusta. Taustalla on uuden painelaitedirektiivin 2014/68/EU määräysten saattaminen osaksi Suomen lainsäädäntöä. Uusia velvoitteita tulee kaikille alan osapuolille: painelaitteiden valmistajille, maahantuojille, myyjille ja omistajille. Tule kuuntelemaan mikä muuttuu ja mikä pysyy ennallaan.

 

Ohjelmassa

Tiistai 6.6.2017

08.30-09.25 Uusi painelaitelainsäädäntö - mitä ja keitä koskee?
Mihin tarkoitukseen ja mille kohderyhmille eri säädökset on laadittu - uusi painelaitelainsäädäntö. Käyttösäädökset. Viranomaiset. Erityissektorit. Pätevyyskirjat.

09.35-10.15 Painelaitteiden tarkastuslaitokset
Lainsäädäntö. Hyväksyntä ja valvonta. Valmistuksen tarkastuslaitokset. Käytön tarkastuslaitokset.

10.25-11.25 Painelaitedirektiivi - mikä muuttuu teollisuuden ja alihankkijayritysten kannalta?
Painelaiteasetuksen läpikäynti. Soveltamisala. Painelaitteiden määritelmät. Painelaitteen valmistaja. Painelaitteiden luokittelu. Vaatimustenmukaisuuden arviointi. Moduulijärjestelmä. Tekniset vaatimukset. Materiaalivaihtoehdot. Standardien asema. Laitekokonaisuus. CE-merkintä ja asiakirjat. Mikä muuttuu teollisuuden ja alihankkijayritysten kannalta

11.30-12.30 Lounas

12.30-14.10 Hitsauksen pätevöinnit painelaitetöissä
Hitsaajien pätevöinti SFS-EN ISO 9606 ja operaattorin pätevöitys 14732. Hitsausohjeiden (WPS) pätevöinti.

14.45-15.45 Painelaitteiden hankinta
Hankinnan säädösvelvoitteet. Tilaaminen ja toimitusvalvonta. Dokumentointi. Koneisiin liittyvät paineelliset laitteet ja laitekokonaisuudet.

Keskiviikko 7.6.2017  

08.15-09.30 Painelaitemateriaalit - käytännön ja säädösten näkökulma
Mitkä seikat vaikuttavat painelaitteisiin käytettävien materiaalien valintaan? Millaisia materiaaleja voi käyttää? Materiaalistandardien tilanne. Materiaalien hankinta ja ainestodistukset.

10.00-11.25 Painelaitteiden ja putkistojen valmistus, korjaus ja muutostyöt
Vaatimukset valmistajan organisaatiolle, henkilöille ja tuotantovälineille. Olennaiset vaatimukset valmistukselle. Asennus-, korjaus- ja muutostöiden vaatimukset. Kuka saa tehdä, millä ohjeilla, kuka valvoo, kuka tarkastaa, kuka vastaa?

11.15-12.15 Lounas

12.15-13.00 Case: Painelaitteiden valmistus
Käytännön esimerkki toimintatavoista.

13.20-14.35 Painelaitteiden tarkastukset - edellytykset sujuvaan läpivientiin
Mitä tarkastajan pitää hallita? Miten valmis-tautua edessä olevaan painelaitetarkastukseen? Tarkastus standardeissa ja direktiivissä. Tarkastuskäytännöt, käytännön kysymyksiä. Suunnittelun, valmistuksen ja tarkastuksen vuorovaikutus. Esimerkkejä.

14.55-15.00 Painelaitteiden riskit ja onnettomuudet
Riskien tunnistaminen ja tyypilliset vikaantumiset. Kansainväliset painelaiteonnettomuudet. Miten pitää tarkastaa? Automaation aiheuttamat vaaratilanteet. Huollon ja kunnossapidon merkitys. Onnettomuustapauksia.

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit (WCM 3)

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja resurssien suunnittelu tehdään laitoksen käytettävyystavoitteiden perusteella. Kunnossapidon tarve lähtee vallitsevasta markkinatilanteesta ja tuotannon tavoitteiden optimoinnista. Asetettujen tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden kehittäminen perustuvat yrityksen kannalta oikein valittujen mittareihin – mitataan sitä mitä halutaan korjata ja parantaa.

Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia. Oikealla suunnittelulla ja resurssien jakamisella yritys pystyy tehostamaan toimintaansa sekä saamaan tuotantovälineistään optimaalisen hyödyn.

Seminaari on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa (jakso 3), joka tukee ja valmentaa eurooppalaisen EN-15628 -standardin mukaisen pätevyyden hankkimista.

Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta (WCM 2)

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti, tänä päivänä keskitytään kriittisiin laitteisiin ja niiden kunnossapitoon.

Riskienhallinta sekä henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia kunnossapidon toimenpiteitä ehkäisevään toimintaan. Riskienhallintaan kuuluu myös hyvä suunnittelu esim. varalaitteiden osalta, jolloin laitteiden käyttövarmuus taataan yrityksessä ja sitä kautta tuotannon jatkuvuus keskeytyksettä.

Seminaari on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa (jakso 2), joka tukee ja valmentaa eurooppalaisen EN-15628 standardin mukaisen pätevyyden hankkimista.