Seminaari

Levy- ja kuorirakenteiden FEM-pohjainen suunnittelu

Seminaarissa perehdyt elementtimenetelmän käyttöön levy- ja kuorirakenteiden suunnittelussa ja analyysissa erilaisissa kuormitustilanteissa.

Seminaarin anti voi olla merkittävä paitsi sen osalta, että tunnistat sudenkuopat suunnittelussa, niin myös siinä, että tiedät miten asiat kannattaa tehdä hallitusti, mutta oikeita reunaehtoja noudattaen. Samalla saattaa säästyä huomattavasti aikaa, kun tietää mikä on todella merkityksellistä ja mitä ei tarvitse huomioida. Opit käytännön jippoja ja kuulet asioita, joita et ehkä aiemmin huomannut ottaa ollenkaan huomioon. Suunnittelusi laatu ja varmuus paranevat. Luot myös erittäin arvokkaita kontakteja huippusuunnittelijoihin.
 

Kuulet levy- ja kuorirakenteiden stabiliteetin FEM-laskennasta, teräsrakennestandardien soveltamisesta ja tulkinnoista.

  • miten nurjahdus-, kiepahdus- ja lommahduskäyriä valitaan ja hyödeynnetään eri kohteissa.
  • miten käyriä sovelletaan FE-analyysin tuloksiin
  • ylikriittisen tilan käyttöön tai käyttämättä jättämiseen liittyvät perustelut
  • miten stabiliteetin omainaisarvorajan laskenta tapahtuu jännityksen perusteella

Kuulet mitkä ovat plastisten analyysien sudenkuopat mm.:

  • yhteys käsinlaskentaan ja palamurtumiin
  • tehokkuus verrattuna jännitysten luokitteluun
  • sopivat elementit ja elementtien määrä
  • yksinkertaistettu virumismitoitus
  • kuormitusten ryhmittely
  • suuret vai pienet siirtymät?
  • jännitysten todellinen merkitys ja hyväksymiskriteerit

Kuulet teräsrakenneosien simuloinnista ja mitoituksesta epälineaariseen FE-analyysiin perustuen

  • simuloinnin ja mitoituksen keskeisimmät erot ja niiden vaikutukset GMNI-analyysin laskentaoletuksiin; materiaalimallit, alkuhäiriöt, reunaehdot
  • verkotus: elementtityypin, verkon koon ja verkon laadun merkitys
  • epälineaariset kontaktit liitosten simuloinnissa ja reunaehtojen mallintamisessa
  • tulosten tulkinta simuloinnissa ja mitoituksessa

 

Seminaarin avainsanoja ovat:

  • stabiliteetti
  • teräsrakennestandardein soveltaminen
  • plastiset analyysit
  • simulointi
  • epälineaariset analyysit
  • järjen käyttö
  • hallittu suunnittelu
  • merkityksellinen/merkityksetön

Projektin suunnittelu ja ohjaus - IPMA C-tason kokeeseen valmentava koulutus

Projektin suunnittelu ja ohjaus – IPMA C-tason kokeeseen valmentava koulutus sisältää kaksi jaksoa.

  • Projektin suunnittelu ja ohjaus, 1.–2. päivä
  • Projektipäällikön johtamistaito, 3. päivä

Projektin suunnittelu ja ohjaus -jaksolla opit suunnittelemaan ja ohjaamaan teollisuuden projekteja sekä hyödyntämään projektinhallinnan parhaita menetelmiä ja standardeja. Koulutuksessa on runsaasti esimerkkejä toteutetuista projekteista ja harjoituksia. Painotamme menetelmien tuntemusta ja soveltamista, joita kysytään IPMA C-tason sertifioinnissa.

 

Seuraava koulutus järjestetään keväällä  2018.

Projektipäällikön johtamistaito -päivässä opit ymmärtämään projektiryhmän jäsenten erilaisuutta. Saat valmiuksia rakentaa luottamusta, antaa palautetta ja motivoida projektiryhmäsi jäseniä yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Peili-käyttäytymisprofiilin avulla saat palautetta omasta käyttäytymistyylistäsi, sekä vahvuuksistasi että kehittymistarpeistasi projektipäällikkönä.

3D-vertailumittausseminaari 2017

Osallistu 3D-vertailumittausseminaariin: kuulet konepajojen vertailumittaustulokset ja koordinaattimittaukseen liittyvää ajankohtaista asiaa.

 

Vuoden 2017 aikana kahta vertailumittauskappaletta on mitattu 16:ssa yrityksessä 3D-koordinaattimittauskoneilla. Vertailumittausten tuloksista tehdään yhteenveto ja käydään se läpi tässä seminaarissa AEL:ssä.  Lisäksi käsitellään koordinaattimittauskoneen mittausepävarmuutta ja mittauskoneen tarkastamista ja 3D-mallien tietojen hyödyntämistä 3D-mittauskoneiden ohjelmoinnissa.

Tuloksia käsitellään luottamuksellisellisesti. Eli se missä yrityksessä mikäkin mittaus on tehty ei paljastu. Sen sijaan näemme ja kuulemme, missä asioissa mittausepävarmuus on suurinta ja missä mitatuksissa syntyy suurimmat erot MIKESin tekemiin mittauksiin. Kappaleet on ennakolta mitattu Mikesissä ja AEL:ssä, jotta vertailukohta on olemassa.

Seminaarin tuloksia yritykset pystyy hyödyntämään omia mittauksia ja mittausmenetelmiä ja itse mittaustapoja kehittäessään sekä mittalaitehankitoja tehdessään. 

Seminaari sopii hyvin myös kone- ja laitesuunnittelijoille, jotta he ymmä'rtäisivät miten kappaleita mitataan ja millaisia mittausepävarmuuksia mittaamiseen liittyy käytännössä.

 

Ohjelmassa mm.:

  • Mittausepävarmuus koordinaattimittauskoneella
  • Teollisuus 4.0 PMI-digitaalinen tehdas
  • Mittakoneen tarkastus ja siihen liittyvät standardit
  • SFS-EN ISO 5459 mukaiset peruselementtien määritykset ja katsaus uusiin standardeihin
  • Geometriset toleranssit koordinaattimittauskoneella mittausepävarmuus Case - tason kohtisuoruus yhteiseen peruselementtiin
  • Vuoden 2017 vertailumittauksen tulokset

Ainestodistukset koneenrakennuksessa ja YVL-turvaluokiteltujen komponenttien toimituksissa

  • Saat erittäin monipuolisen katsauksen eri materiaalien (teräkset, alumiinit, valut, muovit, kupari, pronssi, messinki) tilauksiin liittyvistä asioista. Kuulet mitä tilauksissa tulee olla, miten levyjen, putkien, puolivalmisteiden tilauksia tulee valvoa, ja miten todennetaan ovatko materiaalit sitä, mitä on tilattu.
     
  • Kuulet myös eri materiaalien analyysimenetelmistä ja mitkä ovat rajat minimi- ja maksimimitoissa, leikkausjäljissä ja mitoissa, pinnanlaadussa (visuaalinen laatu, mitattava laatu).
     
  • Kuulet kuinka materiaalien ja tuotemuotojen (mm. putket ja putkenosat, levyosat) jäljitettävyys tulee käytännössä hoitaa, ja miten leimojen siirto tulee tehdä. Kuulet myös laakerimetallien vaatimuksista ja seosstandardeista.
     
  • Valut ovat yksi ryhmä, jossa tilaaja voi määritellä laadun. Mutta miten se tehdään? Mitkä ovat määrittelyt, mitä vähintään on tiedettävä? Seminaarissa käsitellään myös muovien tilauksiin liittyviä asioita.
     
  • Kuulet myös mitä vaatimuksia YVL-ohjeet tuovat ydinvoimalaitosmateriaalien dokumentaatiolle, jäljitettävyydelle ja laatuvaatimuksille.

​          Koulutus toteutetaan Helsingissä ja sitä voi seurata Oulussa online.

Ainestodistukset koneenrakennuksessa ja YVL-turvaluokiteltujen komponenttien toimituksissa -koulutuksen ohjelmassa

      
      Ainestodistukset; sisältö ja vaatimukset,
Sami Hultin.

  • Mitä asioita oltava mainittuina ja mitä huomioitava ja miten varmistutaan todistuksen aitoudesta (vs. ”kiinakopiot”)?
  • Miten eroavat toisistaan 2.1/2.2/3.1/3.2, teräs vs. alumiini?
  • alumiiniluokat ja niiden merkinnät, seosaineet

       Materiaalin vastaanotto, jäljitettävyys ja leimojen siirto
 

       Mittatoleranssit

  • toleranssiluokkien eroavaisuudet
     

       Pronssi- ja messinkiseosten seosstandardit, Q & D Manager Ilari Kinnunen

  • Miten tunnistan eri seokset, eri seosstandarditulkinnat, valuseos vai muokattu seos, mitä on otettava huomioon ennen tilauksen tekoa, tulkinta 2.2/3.1?
     

       Valukappaleen pintavirheluokittelustandardit, kouluttaja Pekka Soininen, AEL

  • SCRATA-luokitukset, BNIF, MSS SP-55, EN 1370
     

       Muovien tietolomakkeet ja ainestodistusten ymmärtäminen, toimitusjohtaja Pasi Järvinen

       PMI - Materiaalin tunnistusmenetelmät, Pekka Vallinkoski

  • XRF, OES, LIBS

       Materiaalien dokumentaatio, jäljitettävyys- ja laatuvaatimukset ydinvoimalaitoksella

 

Painelaitteet 2017 - lainsäädäntö uudistuu

Kattava perusannos painelaitealan tietoutta ja kokemuksia – säädösten keskeiset kohdat sekä niiden soveltaminen käytäntöön

Uusi painelaitelaki (1144/2016) tuli voimaan tämän vuoden alusta. Taustalla on uuden painelaitedirektiivin 2014/68/EU määräysten saattaminen osaksi Suomen lainsäädäntöä. Uusia velvoitteita tulee kaikille alan osapuolille: painelaitteiden valmistajille, maahantuojille, myyjille ja omistajille. Tule kuuntelemaan mikä muuttuu ja mikä pysyy ennallaan.

 

Ohjelmassa

Tiistai 6.6.2017

08.30-09.25 Uusi painelaitelainsäädäntö - mitä ja keitä koskee?
Mihin tarkoitukseen ja mille kohderyhmille eri säädökset on laadittu - uusi painelaitelainsäädäntö. Käyttösäädökset. Viranomaiset. Erityissektorit. Pätevyyskirjat.

09.35-10.15 Painelaitteiden tarkastuslaitokset
Lainsäädäntö. Hyväksyntä ja valvonta. Valmistuksen tarkastuslaitokset. Käytön tarkastuslaitokset.

10.25-11.25 Painelaitedirektiivi - mikä muuttuu teollisuuden ja alihankkijayritysten kannalta?
Painelaiteasetuksen läpikäynti. Soveltamisala. Painelaitteiden määritelmät. Painelaitteen valmistaja. Painelaitteiden luokittelu. Vaatimustenmukaisuuden arviointi. Moduulijärjestelmä. Tekniset vaatimukset. Materiaalivaihtoehdot. Standardien asema. Laitekokonaisuus. CE-merkintä ja asiakirjat. Mikä muuttuu teollisuuden ja alihankkijayritysten kannalta

11.30-12.30 Lounas

12.30-14.10 Hitsauksen pätevöinnit painelaitetöissä
Hitsaajien pätevöinti SFS-EN ISO 9606 ja operaattorin pätevöitys 14732. Hitsausohjeiden (WPS) pätevöinti.

14.45-15.45 Painelaitteiden hankinta
Hankinnan säädösvelvoitteet. Tilaaminen ja toimitusvalvonta. Dokumentointi. Koneisiin liittyvät paineelliset laitteet ja laitekokonaisuudet.

Keskiviikko 7.6.2017  

08.15-09.30 Painelaitemateriaalit - käytännön ja säädösten näkökulma
Mitkä seikat vaikuttavat painelaitteisiin käytettävien materiaalien valintaan? Millaisia materiaaleja voi käyttää? Materiaalistandardien tilanne. Materiaalien hankinta ja ainestodistukset.

10.00-11.25 Painelaitteiden ja putkistojen valmistus, korjaus ja muutostyöt
Vaatimukset valmistajan organisaatiolle, henkilöille ja tuotantovälineille. Olennaiset vaatimukset valmistukselle. Asennus-, korjaus- ja muutostöiden vaatimukset. Kuka saa tehdä, millä ohjeilla, kuka valvoo, kuka tarkastaa, kuka vastaa?

11.15-12.15 Lounas

12.15-13.00 Case: Painelaitteiden valmistus
Käytännön esimerkki toimintatavoista.

13.20-14.35 Painelaitteiden tarkastukset - edellytykset sujuvaan läpivientiin
Mitä tarkastajan pitää hallita? Miten valmis-tautua edessä olevaan painelaitetarkastukseen? Tarkastus standardeissa ja direktiivissä. Tarkastuskäytännöt, käytännön kysymyksiä. Suunnittelun, valmistuksen ja tarkastuksen vuorovaikutus. Esimerkkejä.

14.55-15.00 Painelaitteiden riskit ja onnettomuudet
Riskien tunnistaminen ja tyypilliset vikaantumiset. Kansainväliset painelaiteonnettomuudet. Miten pitää tarkastaa? Automaation aiheuttamat vaaratilanteet. Huollon ja kunnossapidon merkitys. Onnettomuustapauksia.

World Class Maintenance -kunnossapidon koulutusohjelma

Kunnossapitokoulutusta on ollut Suomessa perinteisesti hyvin niukasti tarjolla. Osaaminen on yleensä hankittu omalla aktiivisuudella ja pitkällä työkoke­muksella.

Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti SFS-EN 15628 mukaan

Kunnossapitotöitä tekeville on kehittynyt toisis­taan poikkeavia ammatillisia työnkuvia, eikä alan osaamiselle ole ollut mittareita. Uusi eurooppalainen standardi, SFS-EN 15628 Kunnossapito. Kunnossa­pitohenkilöstön pätevöinti, luo pohjan ja yhtenäiset vaatimukset kunnossapitohenkilöstön (mm. kunnossapitopäällikkö ja kunnossapitotyönjohtaja) osaamiselle ja pätevöinnille. Koska standardi on voimassa koko Euroopassa, kunnossapitohenkilöstön pätevyyttä voi­daan arvioida kaikissa maissa yhtenäisin kriteerein.

Standardi sisältää määritelmät kunnossapitohenki­löstön pätevöittämiseksi laitosten, yhdyskuntaraken­tamisen sekä tuotantojärjestelmien kunnossapito­tehtäviin. Laitosten ja kiinteistöjen kunnossapito on sisällytetty standardiin teknisten palveluiden osalta. Se kattaa kaikki kunnossapito-organisaation tasot.

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden hallinta (WCM 4)

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet ja ympäristön vaatimukset.

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit (WCM 3)

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan suunnittelu sekä resurssien määrittely ja hankinta tehdään yrityksen tai yksikön teknisten käytettävyystavoitteiden ja laatutavoitteiden mukaisesti. Toiminnanohjausjärjestelmät ja laitostiedonhallintajärjestelmät tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia. Asetettujen tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden kehittäminen perustuvat oikein valittuihin mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin.

Seminaari on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa (jakso 3), joka tukee ja valmentaa eurooppalaisen EN-15628 -standardin mukaisen pätevyyden hankkimista.

Laitoksen käyttövarmuus, riskienhallinta ja kunnossapidon konseptit (WCM 2)

Kunnossapidon tehtävänä on varmistaa yrityksen liiketoimintastrategian vaatima käyttövarmuus ja tuotannon kokonaistehokkuus. Kunnossapito on määrätietoisesti johdettua tavoitteellista toimintaa, joka perustuu yleensä johonkin paikallisesti sovitettuun kunnossapidon konseptiin. Riskienhallinta, turvallisuuden varmistaminen ja ympäristön huomioon ottaminen ohjaavat kaikkia kunnossapidon toimenpiteitä.

Vikaantuminen ja kunnossapidon menetelmät (WCM 1)

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste on muuttunut. Ennen oli tärkeää korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti, tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja ehkäisevään toimintaan, niin käyttäjien kuin kunnossapitäjien toimenpiteiden osalta. Vikaantumisten ennakointi ja juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen kunnossapidon kulmakiviä. Kunnossapito on keskeinen osa tuotantotoimintaa harjoittavan yrityksen liiketoiminnassa.