Historia

AEL perustettiin 10.11.1922 Ammattienedistämislaitoksen nimellä kunnallisneuvos Viktor Julius von Wrightin aloitteesta. Se toimi aluksi Helsingissä Hankkijan tiloissa (nykyinen Maalaistentalo) Simonkadulla. Vuonna 1931 valmistuivat omat koulutustilat Töölönkatu 28:aan. Vuodesta 1981 AEL on toiminut omissa tiloissaan Malminkartanossa, Helsingissä.

AEL:n vuosikymmenet lyhyesti

1920-luku

1920-luvulla koulutus oli pääasiassa maatalouden sähköistämiseen ja koneistamiseen sekä auton- ja traktorinkorjaukseen liittyvää. 1922–1987 kaikki Suomen autokoulunopettajat (myöh. liikenneopettajat) koulutettiin AEL:ssä. Tarjonnassa oli myös laaja-alaista työnjohtokoulutusta.

1930-luku

Puhelimen, radion ja elokuvateattereiden yleistyminen vaati 1930-luvulla paljon koulutusta. Lisäksi aloitettiin koulutukset puusepille, makkarantekijöille, leipureille, kondiittoreille, ompelijattarille, sähkö- ja puhelinasentajille, öljynpoltinhuoltajille ja kodinkonekorjaajille.

1940-luku

Suomi oli sodassa ja sodan jälkeen Ammattienedistämislaitos uudelleenkoulutti sotainvalideja. Koska sotakorvausten tuli enimmäkseen olla metallin jatkojalostuksen tuotteita, tarvittiin konepajateollisuuden palvelukseen uutta, koulutettua väkeä. 1940-luvulla järjestettiin myös keskuslämmitys-, talonmies- ja vaatetuskursseja.

1950-luku

Rakennusalan koulutus elpyi 1950-luvulla. Uutena tuli muun muassa kursseja rakennusmiehille, kirvesmiehille, betonilaudoittajille ja -raudoittajille, muurareille ja rappareille sekä maalareille. Muita uusia alueita olivat muun muassa transistoritekniikka ja muoviala. Ammattienedistamislaitokselle hankittiin oma opetus-rautatievaunu, jolla kierrettiin ympäri Suomea kurssittamassa muun muassa hitsareita, talonmiehiä ja tv-antenniasentajia. Suomen ensimmäinen "tv-huoltajan" kurssi pidettiin vuonna 1958.

1960-luku

1960-luvulla tapahtui merkittävää kasvua metalli- ja autopuolen kurssimäärissä. Myös vahvavirta- ja teleteknisten sekä hydrauliikan ja pneumatiikan koulutusten määrä oli nousussa. Vuodesta 1967 tarjontaan tuli tv-kameroiden huolto sekä televisioasentajan koulutus. Teollisuuden automaation kehittyminen alkoi.

1970-luku

1970-luvulla siirryttiin muun muassa digitaali- ja tietokonetekniikan koulutukseen. Teollisuusautomaation voimakas kehitys jatkui. Perinteinen ompelijataropisto lopetettiin ja sen tilalle tuli monipuolista tarjontaa vaatetusteollisuudelle. Auto- ja moottoriosasto tunnettiin joustavista ja monipuolisista kursseistaan. Vain akuutti tilapula vaikeutti koulutusten järjestämistä.

1980-luku

Töölön tilojen käytyä liian pieniksi, AEL muutti vuonna 1980 Malminkartanoon, jonne oli rakennettu uudet koulutustilat. 1980-luvun suurprojekteja olivat muun muassa graafisen alan, metsäteollisuuden ja konepaja-automaatiokoulutuksien käynnistäminen. 1980-luvun avainkäsitteitä olivat automaatio, robotiikka ja tietotekniikka.

1990-luku

Ammattienedistämislaitoksesta tuli virallisesti AEL vuonna 1991. Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus Insko liitettiin AEL:ään vuonna 1993. AEL sai koulutustoiminnalleen ISO 9001 -laatusertifikaatin ensimmäisenä Pohjoismaisena koulutuslaitoksena vuonna 1994. Vuonna 1995 aloitettiin Ammattitutkintojen laadunvalvontaprojekti ALVAR Opetushallituksen ja työmarkkinajärjestöjen aloitteesta. Neuvostoliiton viennin supistuminen ja vaatetusteollisuuden suuret muutokset lopettivat tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen AEL:ssä.

2000-luku

2000-luvulla perustettiin uudet toimipisteet Kouvolaan, Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Vuonna 2007 AEL:ssä kävi yli 41 000 opiskelijaa. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrät lisääntyivät vauhdilla.