Onko tekoäly kestävyysuhka vai voisiko sen avulla pelastaa maapallon? Blogi

Tämän kertaisessa blogikirjoituksessani pohdin, voisiko tekoäly olla ratkaisu kestävään menestykseen.

8.4.2024

Miisa Helenius Blogi

Uskon, että hyvinvoivat ekosysteemit ja selkeä mieli ovat avaimia kestävään kasvuun, mutta myös suhteemme teknologiaan saattaa ratkaista, kohtaammeko menestystä vai menetystä.

Voisiko tekoäly olla maailman pelastaja?

Periaatteessa tekoälyllä voisi olla merkittävä rooli maailman pelastamisessa erityisesti, jos sitä käytetään vastuullisesti ja regeneratiivisen kehityksen periaatteiden mukaisesti. Regeneratiivinen, eli uudistava kehitys ei pyri paitsi minimoimaan haittoja, vaan myös aktiivisesti parantamaan ja uudelleen elävöittämään ympäristöjä, yhteiskuntia ja talouksia. Koska tekoälyn avulla voidaan analysoida suuria massoja ympäristödataa, se voi auttaa ymmärtämään paremmin monimutkaisia ekologisia järjestelmiä ja niiden toimintaa. Näin tekoälyn avulla voitaisiin edistää luonnon monimuotoisuutta ja palauttaa vaurioituneita ekosysteemejä.

Jo nyt tekoäly tehostaa energian käyttöä rakennuksissa, teollisuusprosesseissa ja liikenteessä. Tekoälyalgoritmit osaavat ennustaa energian kysyntää ja optimoida uusiutuvien energialähteiden jakelua. Maataloudessa tekoäly mullistaa tapamme tuottaa ruokaa. Teollisuus hyödyntää tekoälyä toiminnallisen tehokkuuden lisäämisessä ja jätteen vähentämisessä. Tekoäly muokkaa myös kaupunkeja älykkäämmiksi ja kestävämmiksi. Älykkäiden verkkojen hallinta, liikenteen virtauksen optimointi ja jätteenhallinnan parantaminen edistävät kaupunkialueiden kestävyyttä.

Vai onko se tyhmä sähkösyöppö,

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoälyjärjestelmät ovat vain niin objektiivisia kuin ne tiedot, joilla ne ovat koulutettu. Tekoäly voi tehdä ympäristövaikutusten seurannasta myös vaikeampaa. Esimerkiksi optimoidessaan tuotantoketjuja AI:n laskelmat voivat suosia tehokkuutta ympäristöystävällisyyden kustannuksella, ellei kestävyys ole nimenomaisesti ohjelmoitu osaksi päätöksentekoprosesseja. Jos koulutusdata on puolueellista, tekoäly voi myös vahvistaa esimerkiksi olemassa olevia ennakkoluuloja, kuten syrjintää, ja näin heikentää sosiaalista kestävyyttä.

Tekoälyn kehittäminen ja kouluttaminen vaatii jättimäistä laskentatehoa, joka puolestaan kuluttaa valtavia määriä energiaa. Tekoälyn kouluttaminen erilaisiin tehtäviin voi viedä tuhansia kilowattitunteja sähköä. Arjen tekoälyhaut käyttävät huomattavasti enemmän sähköä kuin perinteisten hakukoneiden haut. Tekoälyllä voi olla iso hiilijalanjälki erityisesti silloin, jos käytetty energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

…joka vie meiltä työt

On myös ennustettu, että tekoälyn ja automaation laajamittainen käyttöönotto voi johtaa työpaikkojen vähenemiseen tietyillä aloilla, mikä puolestaan aiheuttaa sosioekonomisia haasteita ja vaikuttaa yhteiskuntien kestävyyteen. Vaikka uusia työpaikkoja syntyy, on riski, etteivät kaikki työntekijät saa tarvittavaa koulutusta siirtyäkseen uusiin tehtäviin.

…ja tekee meidät tyhmiksi ja laiskoiksi?

Oppilaitoksessa käymme paljon keskustelua siitä, mikä vaikutus tekoälyllä on oppimistuloksiin. Jos kaikki vastaukset saa tekoälyltä, tarvitseeko meidän enää käyttää omia aivojamme mihinkään?

Haluaisin silti olla optimistinen

Tekoälyllä on potentiaalia edistää ympäristötietoisuutta ja kansalaisten osallistumista kestävään kehitykseen. Kun olen chattaillut Chat GPT:n kanssa, olen huomannut, että se on melko ympäristötietoinen ja humaani. Se myös antaa aika hyviä neuvoja ja elämänohjeita. Neuvojen laatu riippuu paljon siitä, miten asioita tekoälyltä kysyy. Vaikka tekoälyllä on potentiaalia uudistavan, vastuullisen ja kestävän kehityksen edistämisessä, on tärkeää tunnistaa tekoälyn riskit ja varmistaa, että AI-teknologian kehitys ja käyttö on eettisesti kestävää. Isossa kuvassa tämä vaatii monialaista yhteistyötä, oikeanlaista politiikkaa, läpinäkyviä toimintatapoja ja jatkuvaa arviointia tekoälyn vaikutuksista ihmisiin ja planeettaan. Yksilötasolla se tarkoittaa tekoälyn käytön ja sen antamien vastausten jatkuvaa arviointia.


Artikkelin kirjoittaja, Miisa Helenius, vastaa Taitotalon kehityshankkeista ja -projekteista. Miisan mielestä kestävyyden johtaminen on aikakautemme tärkeintä johtajuutta. Jokainen meistä toteuttaa sitä omalla tavallaan työssään ja elämässään, positiostaan riippumatta.